Jos olet lukenut blogiani tiedät, ettei Alberto Moravia ole suosikkikirjailijoitani. Ilman Luen koko Keltaisen kirjaston -projektia en olisi vilkaissutkaan miehen kirjojen suuntaan vuosiin. Nyt tuli lukuvuoroon Keskipäivän aave vuodelta 1954. Iloksi ja yllätykseksi satuinkin pitämään kirjasta. Alberto Moravia. Keskipäivän aave. Keskipäivän aave on tarina aviokriisistä. Moravia ei koskaan kirjoita onnesta ja myös hänen henkilönsä tuntuvat välttelevän sitä. Onnellisuus on tavanomaista ja siksi muiden silmin usein ikävystyttävää. Epäonnemme tekee meistä erityisiä ja kiinnostavampia ja elämästä jännittävämpää. Keskipäivän aave alkaa tilanteesta, joka on Moraviaa lukeneille hyvin tuttu. Minä-ääninen kertoja Riccardo Molteni huomaa avio-onnensa hiipuneen. Riccardo pyrkii palauttamaan onnen ennalleen, mutta hänen toimintansa vain pahentaa tilannetta. Ennen tarinan loppuhuipennusta varaudu lukemaan sivukaupalla Riccardon suhde- sekä syy- ja seurausanalyysejä ja toimintavaihtoehtojen puntar
- Hae linkki
- Sähköposti
- Muut sovellukset
