Ann-Marie MacDonaldin Linnuntie – Kuinka pitkä on linnuntie?

Kuinka pitkä on linnuntie? on kysymys, johon googlella ei ollut vastausta. Ann-Marie MacDonaldin Linnuntien ja hitaan lukemisvauhtini perusteella 851 sivua ja kaksi kuukautta.

Kävi siis niin, että Tammen Iso K (keltainen kirjasto) näyttää tarjoavan luettavakseni pitkästyttävän tiiliskiven, Vaistoan kyllä, että tästäkin kirjasta löytyy draaman kaari, mutta sivulla 191 odotan sitä yhä. 

1960-luvun alku, suuren sodan jälkeinen kylmänsodan aika oli varmasti amerikkalaisen perheidyllin kulta-aikaa. Elämä voi muuttua vain paremmaksi. McCarthyjen perheidylliä kuvataan täysin fotorealistisesti [itse lukijana suosin kirjoittamistyyliä, joka jättää vähän enemmän mielikuvituksen varaan]. Tämä on varmasti suurta amerikkalaista sukupolvikuvausta. Odotetaan, että idylli alkaa säröillä edes pintavesistä.

Keltaisille kirjoille minulla on vain yksinkertainen pieni toivomus. Jos suomennatte jotain, niin pitäkää huoli siitä, että luminen koskettaa! En nimittäin jätä yhtään Isoa K:ta kesken, joten vastuunne ajankäytöstäni (on muutakin tekemistä kuin tämä lukeminen) on valtamerellinen.

Linnuntien päähenkilöä Madeleinea lainatakseni
"Minä olen pitkästynyt. Ei sen kummenpaa."

Kommentit

  1. Mikähän tämän kirjan alkuperäisnimi ja ilmestymisvuosi on? Tuo laittamasi englanninkielinen wikipedia-linkki ei tässä yhteydessä paljon auttanut...

    VastaaPoista
  2. Kiitos Salla blogini ensimmäisestä kommentista :o)
    alkuperäisteos The Way the Crow Flies ilmestyi Kanadassa 2003.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Keltaiset kiitokset kommentistasi.

Susanna Rautio Goodreadsissä

Susanna's books

Sons and Lovers
it was amazing
Jos ottaisin jonkun kirjan autiolle saarelle, se olisi tämä. Luin kirjan ensimmäistä kertaa 19-vuotiaana ja sen jälkeen useasti suomeksi ja englanniksi. Se on todella harvinaista. En yleensä lue kirjoja uudelleen. 19-vuotiaana samaistui...

goodreads.com