Lukijan elämä on täynnä pieniä ihmeitä. Minun ihmeeni tapahtui, kun luin Saul Bellowin Tartu tilaisuuteen. En inhonnut kirjaa! En närkästynyt – sellainen Bellowilta aina löytyy – päähenkilölle! Tartu tilaisuuteen ei joudu "Näitä en haluaisi Isoon K:hon" -listalleni!
Tartu tilaisuuteen on miniatyyrikirja, jossa yhden tapahtumarikkaan päivän aikana päähenkilö Tommy Wilhelm ehtii ladella lukijoille säälimättömän itsetilityksen, oman elämän tunkiotarinan. Tartu tilaisuuteen voi hyvinkin olla tilitys isälle, rakastajille ja kaikenlaisille "exille".
Nuoruudessa Tommy oli elokuvanäyttelijä. Tommyn agentti paljastui enemmin seksi- kuin filmibisneksen ammattilaiseksi,
mutta se ei estä Tommyä olemasta omissa tarinoissaan entinen Hollywood-näyttelijä. Keskenjätettyjä yliopisto-opintoja seurasi kohtalaisen menestyksekäs myyntiura, mutta pomon petettyä uralupaukset Tommy tunsi olevansa pakotettu eroamaan. Lapseton avioliitto kariutui myös, mutta Tommyn onnettomuudeksi katkeroitunut ex käyttää taidokkaasti
juristiasetta. Viisikymppisellä Tommyllä ei ole varaa edes avioeroon,
saati uuteen parisuhteeseen.
Miksipä muuksi Tommy Wilhelmiä voi kutsua kuin amerikkalaiseksi antisankariksi. Tommy on luikerrellut läpi elämänsä ilman suurempaa menestystä. Ainakaan sitä amerikkalaista – mainetta, uraa ja varallisuutta. Ydinperhekin karkasi: katkeroineen vaimon lisäksi suolaa haavoihin heittää vauraista seniorivuosista nauttiva tyly isäpappa.
Mitäpä muuta katkerien ihmissuhteiden ja epäonnisten odotusten kurimuksessa elävä Tommy voi kuin, sananmukaisesti, tarttua tilaisuuteen. Viisikymppisenä ihminen ei välttämättä ole sen fiksumpi ja kaukonäköisempi kuin nuorempanakaan. Ei ainakaan Tommy, joka riskeeraa säästönsä pörssiosakkeisiin. Jotenkin tarinaan sopivasti niin arkiseen tuotteseen kuin laardi. Eikä idea tietenkään ole hänen omansa, vaan kyseessä on aito puhallus.
Kirjan lopussa Tommy vuodattaa katkerat, tai ehkä suloiset, kyyneleet: kyynelten unohdus on suuri ja vapauttava. Kävikö niin onnellisesti, että henkilökohtainen vararikko oli uuden alku: vapautus dollariorjuudesta, kostonhimoisesta vaimosta ja alentuvasti kohtelevasta isästä? Vai onko se vain lukijan toivekkuutta, ja aitoamerikkalaista uskoa parempaan tulevaisuuteen? Itsensä narraamista.
**
Löysin Kyösti Salovaaran Deadline torstaina -blogista taidokkaan postauksen Tartu tilaisuuteen -kirjasta. Kannattaa kurkata.
Tartu tilaisuuteen on miniatyyrikirja, jossa yhden tapahtumarikkaan päivän aikana päähenkilö Tommy Wilhelm ehtii ladella lukijoille säälimättömän itsetilityksen, oman elämän tunkiotarinan. Tartu tilaisuuteen voi hyvinkin olla tilitys isälle, rakastajille ja kaikenlaisille "exille".
 |
| Saul Bellow: Tartu tilaisuuteen. |
Miksipä muuksi Tommy Wilhelmiä voi kutsua kuin amerikkalaiseksi antisankariksi. Tommy on luikerrellut läpi elämänsä ilman suurempaa menestystä. Ainakaan sitä amerikkalaista – mainetta, uraa ja varallisuutta. Ydinperhekin karkasi: katkeroineen vaimon lisäksi suolaa haavoihin heittää vauraista seniorivuosista nauttiva tyly isäpappa.
Mitäpä muuta katkerien ihmissuhteiden ja epäonnisten odotusten kurimuksessa elävä Tommy voi kuin, sananmukaisesti, tarttua tilaisuuteen. Viisikymppisenä ihminen ei välttämättä ole sen fiksumpi ja kaukonäköisempi kuin nuorempanakaan. Ei ainakaan Tommy, joka riskeeraa säästönsä pörssiosakkeisiin. Jotenkin tarinaan sopivasti niin arkiseen tuotteseen kuin laardi. Eikä idea tietenkään ole hänen omansa, vaan kyseessä on aito puhallus.
Kirjan lopussa Tommy vuodattaa katkerat, tai ehkä suloiset, kyyneleet: kyynelten unohdus on suuri ja vapauttava. Kävikö niin onnellisesti, että henkilökohtainen vararikko oli uuden alku: vapautus dollariorjuudesta, kostonhimoisesta vaimosta ja alentuvasti kohtelevasta isästä? Vai onko se vain lukijan toivekkuutta, ja aitoamerikkalaista uskoa parempaan tulevaisuuteen? Itsensä narraamista.
**
Löysin Kyösti Salovaaran Deadline torstaina -blogista taidokkaan postauksen Tartu tilaisuuteen -kirjasta. Kannattaa kurkata.
Kommentit
Lähetä kommentti
Keltaiset kiitokset kommentistasi.