Colm Tóibín Brooklyn – Keltaisen kirjaston helpoin kirja?

Colm Tóibínin Brooklyn saattaa olla Ison K:n helpoin kirja. Se etenee kuin hyvässä myötäaallokossa Atlantin ylittävä rahtialus. Tóibín on haalinut kirjaansa kaikki rakastettavan romaanin ainekset. Löytyy sydämellinen keskushenkilö, henkilöperspektiivistä kuvattu yhteiskunallinen murros ja aidonoloista kansallisuuskuvausta, tällä kertaa irlantilaisuutta.

Colm Tóibín. Brooklyn.

Keskushenkilö Eilis Lacey on ihana hahmo. Suloinen perhetyttö elää 1950-luvulla Enniscorthyssä, Tóibínin kotikaupungissa. Eilisiä näyttäisi Enniscorthyssä odottavan vain työttömyys, joten äiti ja isosisko lähettävät tytön työn ja tulevaisuuden perässä Amerikkaan. Katolinen muuttoaalto on luonut Brooklyniin irlantilaisten tukiverkoston, jossa Eilisin isähahmona toimii pappi. Brooklynistä tulee Enniscorthyn ohella kirjan toinen "kotikulma", josta löytyy vuokrahuone ja myyjänpaikka. Kun koti-ikävä alkaa vaivata liikaa, järjestyy hyvän numeropään omaavan Eilisin iloksi kirjanpidon iltakurssi.

Eilisin maailma on kapoinen, mutta täynnä pieniä ihmeitä: ensimmäiset silkkisukat, alennusmyynnit, mustat naisasiakkaat – ja lopulta italialainen poikaystävä. Tähän Tonyyn Eilis tutustuu puhtoisen sopivasti kirkon tansseissa. Valitettavasti Tony ei ehkä ole ihan joka äidin unelmavävy, voisi olla rikkaampi ja koulutetumpi ja kansallisuuskin askarruttaa. Mutta koska Tony on yhtä puhdassydäminen kuin Eiliskin, alkavat asiat kehkeytyä itsestään. Seuraa saattomatkoja, suudelmia ja ennen kuin Eilis oikein huomaakaan, tyttö menettää neitsyyteensä ja nuoret ovat kihloissa. Lukijaa kaihertaa kovasti suuri kysymys: oliko kaikki tapahtunut rakkautta vaiko vain olosuhteiden nuorelle tytölle järjestämä kepponen?

Siskon yllättävän kuoleman takia Eilisin tie vie takaisin Enniscorthyyn. Kotikonnuille saapunut neitonen astuu outoon tilanteeseen. Äitiä ei kiinnosta tyttären elämä Brooklynissä, mutta sitäkin enemmän sopeutus  takaisin vanhaan kyläyhteisöön. "Maailmannaisen" aurasta nauttiva Eilis on paikallinen nähtävyys, josta myös kylän seurapiiri kiinnostuu. Eikä aikaakaan kun Eilistä alkaa liehitellä, tositarkoituksella, Jim Farrell. Äitiä hykerryttää. Farrelissa on todellista vävyainesta: ulkonäköä, arvostetut sukujuuret ja varakkuutta, jolla noustaan pikakaistaa seuraavalle luokkatasolle.

Ja voih: vaikka olisin toivonut satumaista loppua, tietäähän sen, etteivät valheen siivet kanna loputtomiin. Viimeisillä sivuilla on repäistävä itsensä irti sadusta ja tyydyttävä todellisuuteen.

Eilis on lähtenyt takaisin Amerikkaa, äiti sanoisi...Eilis kuvitteli tulevia vuosia, kun niiden sanojen merkitys vähenisi vähenemistään miehelle, joka ne kuuli, ja kasvaisi kasvamistaan hänelle itselleen.

Colm Tóibín kuvaa Eilisin elämää niin vangitsevasti, että hämmästyin kovasi kun kirjailija olikin mies! Useimmille kirjailijoille aikakauden vaihtaminen on ruisleipää, mutta sukupuolen vaihtaminen vakuuttavasti on jo astetta haastavampaa. 

Brooklynin jälkeen koin tunteiden dejá vu:n. Tuntui kuin olisin palannut takaisin Runotytön maailmaan, joka oli, tietysti aikanaan niin ihmeellinen. Ymmärrän hyvin, miksi Brooklyniä on arvoisteluissa kutsuttu tyttökirjaksi. Muiden arvosteluja ja postauksia lisää Kirjaseurannassa >>