Toni Morrison Home (Koti) – Sisar veljen suojeluksessa

Mikä Suomen kielen sana yhdistäisi kauniin ja vakava? Jos keksisin, löytäisin tavan kuvata Toni Morrisonia kirjailijana.

Kauniinvakavuus tarjoaa Morrisonille keinon kirjoittaa shokeeraavista aiheista niin, ettei lukiessa aina edes ymmärrä kauhistua. Tämän muistin heti Toni Morrisonin Kodin (Home) – jonka tällä kertaa luin alkuperäiskielellä – alussa. Ruohikossa hiipivät lapset joutuvat polttomurhan silminnäkijöiksi. Eivätkä muista tapahtuneesta jälkeenpäin muuta kuin miehekkäästi murhaajien vieressä seisseet hevoset. Ja lukija siskoaan suojelleen veljen, sisarrakkauden, Kodin koskettavasti käsitellyn teeman.

Toni Morrison: Koti (Home).

Kodin alussa koreanvetereaani Frank Money –  rahakkaasta sukunimestään huolimatta pennitön –  pakenee paljasjalkaisena mielisairaalasta kädessään lappunen "Come fast. She be dead if you tarry." Lappusen she on pikkusisko Ycindra eli Cee – ainoa ihminen, joka voi saada koreanjälkeistä masenusta potevaan Frankiin liikettä. Matka lumisesta Portlandista Georgian Lotukseen, kotiin, alkaa. Siinä välissä koetaan monia erilaisia koteja: katukoteja, lumen peittämiä yksinäisenoloisia koteja, vieraanvaraisia koteja, väliaikaisia koteja, apulaisenkoteja, sukulaiskoteja ja viimein oma koti. 

Lotus on sadan ihmisen, yhden koulun ja yhden kirkon, kyläyhteisö. Siellä kukaan ei tiedä mitään, koska ei tiedä mitään, mistä voisi jotain tietää.

Vähiten on tiennyt Cee, tiellä syntynyt. Cee on Morrisonille tyypillinen naishahmo. Niitä mieleltään sinisilmäisiä neekerityttöjä, joiden maailmankäsitys on kapea-alainen kuin puuvillapelto. Ankarasti kasvatettu, niukasti ohjattu ja vähäisesti rakastettu. Huijattavaksi syntynyt ja miellyttämään oppinut teini-ikäinen heittäytyy ansaan heti, kun ensimmäinen rotta osuu kohdalle. Ceen rotta Principal houkuttelee alaikäisen tytön laittomasti naimisiin, hylkää hänet kaupunkiin ja katoaa anoppiperheensä autolla.

Kun Cee joutuu pulaan, hän puree hammasta ja päättää selvitä. Frank ei ole läsnä, mutta mielikuva lohduttavasta veljestä auttaa. Sisukas Cee löytää nopeasti työtä lääkärin vastaanottoapulaisena. Siisti sisätyö osoittautuu ihan muuksi kuin joka tytön unelmatyöksi.

Morrisonin pienen kirjan äänet ovat läheisiä ja vähäsanaisuudessaan yllätävän paljastavia. Frank muistelee kursiivilla. Yksi sykähdyttävimpiä muistoja on se selvitymisen hetki, jolloin muistot eivät enää muskaa vaan niitä voi palauttaa analyyttisesti mieleen hetki kerrallaan. Jopa sen, kun himo ja houkutus saivat tappaamaan pienen korealaisen omenakauppiaan.

Katkeria muistoja herättää tunneköyhä isoäiti, joka vartioi hirmuvaltaisesti sisaruksia lasten vanhempien uuvuttaessa itsensä maataloustöissä. Lapset navigoivat omassa sumussaan toisiinsa tukeutuen. Kasvatusvastuuta kauhistunut isoäiti suostui tehtävään vain siksi, että nelivuotias isoveli oli selvästikin äiti vastasyntyneelle tyttövauvalle. 

Ceen työ lääkärin vastaanottoapulaiseksi paljastuu koeihmisen elämäksi. Ceestä tulee hedelmätön ja hän joutuu hyväksymään rankimman menetyksensä naisena:

It's like there's a baby girl down there waiting to be born. She's somewhere close by in the air, in this house, and she picked me to be born to. And now she has to find some another mother.

Surun keskellä Cee saa kauniin lahjan, läheisten hellyyden ja huolenpidon. Puutteistaan huolimatta Lotuksesta löytyi kaikkein tärkein: yhteisö ja armo.

Koti on aito vintagekirja –  kustatajankin nimi on Vintage Books – ja taatusti hyvää vuosikertaa vielä tulevaisuudessakin. Ja muistutus kaikille siitä, mistä nykyajan orjuudessa on kyse: siitä, että antaa muiden määrätä kuka on.

Kommentit

  1. Oi, tiedän mitä tarkoitat tuolla kauniinvakavuudella. Ihana Toni Morrison, "Home" on minun lukulistallani kärkipäässä...

    VastaaPoista
  2. Eikös vaan: Koti on täydellisesti täydellinen kirja!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Keltaiset kiitokset kommentistasi.

Susanna Rautio Goodreadsissä

Susanna's books

Sons and Lovers
it was amazing
Jos ottaisin jonkun kirjan autiolle saarelle, se olisi tämä. Luin kirjan ensimmäistä kertaa 19-vuotiaana ja sen jälkeen useasti suomeksi ja englanniksi. Se on todella harvinaista. En yleensä lue kirjoja uudelleen. 19-vuotiaana samaistui...

goodreads.com