Ajattelin, että Niko Kazantzakisin Pyhä köyhyys voisi olla siedettävää pääsiäislukemista. Varsinkin kun romaani Fransiskus Assisilaisesta on kirja, johon en varmastikaan olisi ilman tätä luku-urakkaa tarttunut.
Valitettavasti pääsiäinen vierähti muun lukeminen parissa ja aloin lukea Fransiskus Assisilaistani vapun aikoihin. Hullunkurinen sattuma, sillä tuskin mikään vuodenaika sopisi köyhyyttä ja pidättäytymistä rakastavalle pyhimykselle huonommin.
Otan tämän kaiken yleissivistyksen kannalta. Assisissa olisi hienoa käväistä ja nähdä kaikki Fransin merkitsemät paikat.
Mietin, ettei Fransiskus juurikaan eronnut Jeesuksesta. Alussa hän tosin oli neitosten ikkunoiden alla lauleskeleva trubaduuri, joskin uskonasiat nousivat sivuseikasta pääasioiksi jo varhaisella iällä. Jeesuksella oli opetuslapsia, ensin vähän vähemmän ja sitten laumoittain. Niin myös meidän Fransilla ja heistä yksi, frate Leone, on tämän kirjan kertoja.
Jeesuksenkaan lauma ei pysynyt kasassa, samoin Frans joutun kärsimään vallanhimoisesta opetuslapsesta - ei kuitenkaan Juudaksesta vaan Eliaksesta. Jeesuksella oli jonkinlaisia naiskontakteja, niitä Maria -nimisiä. Fransia palvoi Clara, ensin mahdollisena morsiamena ja myöhemmin nunnaluostarin perustajana. Fransille kävi sikäli Jeesusta paremmin, ettei häntä tapettu vaan tunnustettiin pyhimykseksi jo elinaikanaan. Assisilaisten riemuksi perugialaiset eivät sentään onnistuneet ryöväämään pyhimyksen ruumista vieraaseen kaupunkiin.
Kazantzakisin pyhimyksessä mielenkiintoisinta ovat ihmismielen kiemurat. Onko Fransin hurmiossa kyse uskosta vai mielisairaudesta, miettii lukija. Mies on uskossaan niin ehdoton, että löytää lohtua spritaalisten syleilystä ja kaupunkilaisten kivittämisen kohteena olemisesta. Mutta mikään ei tunnu riittävän vaan mies uppoutuu aina vain syvemmälle ruumiin ja tuskan kieltämisen mystiikkaan. Kun Frans vaipuu hämyisään transsiin alkaa jopa hänen ruumiinsa vuotaa verihaavoja Jeesuksen kunniaksi.
Kirjassa on kauniisti kuvattu musiikin, tanssin ja luonnon voima, jotka rakentavat Fransin ympärille rauhaa ja lohtua. Näistä jäi mieleen etenkin kiuru, jumalan vaatimaton sanansaattaja, ja varpunen, joka kuolleen Fransin hahmossa lennähti ruumishuoneen ikkunalaudalle.
 |
| Niko Kazantzakis, Pyhä köyhyys |
Otan tämän kaiken yleissivistyksen kannalta. Assisissa olisi hienoa käväistä ja nähdä kaikki Fransin merkitsemät paikat.
Mietin, ettei Fransiskus juurikaan eronnut Jeesuksesta. Alussa hän tosin oli neitosten ikkunoiden alla lauleskeleva trubaduuri, joskin uskonasiat nousivat sivuseikasta pääasioiksi jo varhaisella iällä. Jeesuksella oli opetuslapsia, ensin vähän vähemmän ja sitten laumoittain. Niin myös meidän Fransilla ja heistä yksi, frate Leone, on tämän kirjan kertoja.
Jeesuksenkaan lauma ei pysynyt kasassa, samoin Frans joutun kärsimään vallanhimoisesta opetuslapsesta - ei kuitenkaan Juudaksesta vaan Eliaksesta. Jeesuksella oli jonkinlaisia naiskontakteja, niitä Maria -nimisiä. Fransia palvoi Clara, ensin mahdollisena morsiamena ja myöhemmin nunnaluostarin perustajana. Fransille kävi sikäli Jeesusta paremmin, ettei häntä tapettu vaan tunnustettiin pyhimykseksi jo elinaikanaan. Assisilaisten riemuksi perugialaiset eivät sentään onnistuneet ryöväämään pyhimyksen ruumista vieraaseen kaupunkiin.
Kazantzakisin pyhimyksessä mielenkiintoisinta ovat ihmismielen kiemurat. Onko Fransin hurmiossa kyse uskosta vai mielisairaudesta, miettii lukija. Mies on uskossaan niin ehdoton, että löytää lohtua spritaalisten syleilystä ja kaupunkilaisten kivittämisen kohteena olemisesta. Mutta mikään ei tunnu riittävän vaan mies uppoutuu aina vain syvemmälle ruumiin ja tuskan kieltämisen mystiikkaan. Kun Frans vaipuu hämyisään transsiin alkaa jopa hänen ruumiinsa vuotaa verihaavoja Jeesuksen kunniaksi.
Kirjassa on kauniisti kuvattu musiikin, tanssin ja luonnon voima, jotka rakentavat Fransin ympärille rauhaa ja lohtua. Näistä jäi mieleen etenkin kiuru, jumalan vaatimaton sanansaattaja, ja varpunen, joka kuolleen Fransin hahmossa lennähti ruumishuoneen ikkunalaudalle.
Kommentit
Lähetä kommentti
Keltaiset kiitokset kommentistasi.