Viktor Pelevin on astunut Daniil Harmsin saappasiin ja loikauttanut venäläisen absurdismin kaksituhattaluvulle. Tämä ei ole kirjallisuustieteellinen fakta, enkä minä venäläisen kirjallisuuden tai kulttuurin tuntija. Mutta jotenkin kaltaiseni yleistyksiin taipuvainen lukija voisi ajatella, että juuri peleviläistä ajankuvausta Venäjällä juuri nyt syntyy.
Viides maailmanvalta on vampyyrien valtakunta. Vampyyrit ovat sellainen tyypillinen alakulttuuri, valtakulttuuria mahtavampi, salaisempi ja kiihottavampi. Pelevin päähenkilöllä Romalla ei tietenkään ole mitään moraalisia ongelmia hypätä valintamyyläduunista ja äidin pilkkakirveen alaisuudesta vampyyrien kiehtovaan glamourin ja diskurssien maailmaan.
Kuten millä tahansa lahkolla, vampyyrien valtakunnassa on omat riittinsä ja vihityt jäsenet. Vampyyrit ovat uusi yläluokka ja eliitti. Romasta tulee Rama toinen, äidin elättämästä drop outista itsevarma vampyyrinuorukainen. Ennen täysivaltaista yhteisön jäsenyyttä Rama käy läpi opetussessiot vaikutusvaltaisten vampyyrien johdolla. Ensimmäinen puraisu, huumehöyryiset hetket, fyysiset harjoitteet, pukeutumiskoodi, elämäntavat, vampyyrien kulttuurihistoria...
Pelevin huulilla on ollut kirjaa kirjoittaessaan varmasti yhtä leveä hymy kuin takakannen kuvassa. Sen, mikä kirjassa on sarkasmia, mikä totta ja mikä fiktiota, jätän jonkun kirjailijaan ja venänäläiseen yhteiskuntaan paremmin perehtyneen lukijan pohdittavaksi.
Viides maailmanvalta on vampyyrien valtakunta. Vampyyrit ovat sellainen tyypillinen alakulttuuri, valtakulttuuria mahtavampi, salaisempi ja kiihottavampi. Pelevin päähenkilöllä Romalla ei tietenkään ole mitään moraalisia ongelmia hypätä valintamyyläduunista ja äidin pilkkakirveen alaisuudesta vampyyrien kiehtovaan glamourin ja diskurssien maailmaan.
Kuten millä tahansa lahkolla, vampyyrien valtakunnassa on omat riittinsä ja vihityt jäsenet. Vampyyrit ovat uusi yläluokka ja eliitti. Romasta tulee Rama toinen, äidin elättämästä drop outista itsevarma vampyyrinuorukainen. Ennen täysivaltaista yhteisön jäsenyyttä Rama käy läpi opetussessiot vaikutusvaltaisten vampyyrien johdolla. Ensimmäinen puraisu, huumehöyryiset hetket, fyysiset harjoitteet, pukeutumiskoodi, elämäntavat, vampyyrien kulttuurihistoria...
Pelevin huulilla on ollut kirjaa kirjoittaessaan varmasti yhtä leveä hymy kuin takakannen kuvassa. Sen, mikä kirjassa on sarkasmia, mikä totta ja mikä fiktiota, jätän jonkun kirjailijaan ja venänäläiseen yhteiskuntaan paremmin perehtyneen lukijan pohdittavaksi.
Kommentit
Lähetä kommentti
Keltaiset kiitokset kommentistasi.