torstai 23. kesäkuuta 2011

Tanskan 500 vuoden yksinäisyys

Peter Høeg, Euroopan ikioma Gabriel Garcia-Marques. Laimeampana ja epäuskottavampana.

Luin Naisen ja Apinan ensin. Oivallus siitä, miksi se kirja piti kirjoittaa tai julkaista tai lukea jäi arvoitukseksi. Asteikolla 0-10 annan kirjalle arvosanan 1.
Sitten oli jossain vaiheessa pakko lukea lisää Høegeja kun on tähän projektiin ryhtynyt. Nappasin kirjaston hyllystä Kuvitelmia 20. vuosisadasta. Se on tanskalaisen esikoisromaani. Takakannen mukaan kirja saa lukijan haltioihinsa.

No ei saanut. Mutta ideaa siitä sentään löytyi, varmasti ainakin tanskalaisille, onhan kirja fiktiivinen tulkinta juutinmaan 500 viimeisestä vuosikymmenestä. Høegin itsensa avaussanoin "Tanskan unelmien historia, lyhyt selostus siitä mitä me tällä vuosisadalla olemme pelänneet, uneksineet, toivoneet ja odottaneet."

Unelmia ja odotuksia edustavat kahden sukuhaaran edustajat, sekoitukset fantasiahahmoja ja hyvin tunnistettavia arkkityyppejä. Kyyninen liikemies Carl Laurids, herätysliikkeen pyhimys-tytär Anna Bak, ryöstelemällä itsensä elättävä sirkustaiteilijapariskunta Ramses ja Prinsessa, heidän onnenmyyränsä Adonis, häiriintynyt pikkurikollinen Maria, luksushuora Amalie ja ylikunnollinen suorittaja Carl.

Sukuperinnöstä ei tule kenellekään onnenpotkua. Häikäilemätön ei kestä riippuvuutta rakkaudesta, pyhimys uupuu pettumyksiin, onnenmyyrä pakenee arjen taakkaa, kunnollinen vaipuu mielisairaalakuntoon.

Sinänsä tavanomaista. Mutta kun Høeg pistää Marques-vaihteen päälle elävät ihmiset ikuisesti, katovat kävelyllä vetten päällä ja hehkuvat pyhimysten valoa.

Kuvitelmia on sentään vähän siedettävämpi kirja kuin Nainen ja apina. Annan sille arvosanaksi 2. Ja urheudenpuuskassa luen seuraavaksi Hiljaisen tytön.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Keltaiset kiitokset kommentistasi.