maanantai 24. syyskuuta 2007

Moravia varasti kuukauden

Alberto Moravia. 1934.
Lähes kuukausi vierähti edellisestä kirjoituksesta. Tänä aikana päätin kesäloman ja aloin lukea Alberto Moravian 1934 -kirjaa. Kirja eteni parin sivun päivävauhdilla, eikä yksistään siitä syystä, että aika on ollut kortilla.

Moravian kirjat etovat minua todella [Ok, en ole lukenut Kahta naista, ehkä se muuttaa mielipiteeni.] Moravian naiskuva on järkyttävän syvältä, mieskuvasta puhumattakaan. Ainoa osa kirjasta, jonka luin ahmien, oli ikääntyneen Sonian tarina. Pitäisikö Sonia lukea vanhan maailman metaforana - vai ovatko iäkkäät naiset seksuaalisine haluineen Moravialle vain pilkattavia hylkyjä.

Varmastikin kirja kuvaa saman naisen kahden kääntöpuolen, Beaten/Truden, kautta maailman kahtiajakoa toisen maailmasodan käännekohdassa. Sinänsä nerokasta. Rakkaus, himo, sota ja kuolema. Mitkä ominaisuudet voisivat liittyä toisiinsa näitä lähemmin? Tulihan se kaksoisitsemurhakin sieltä lopulta.

Jos tästä kirjasta jotain jää pohdittavaksi niin johtomotiivi "Onko mahdollista elää epätoivossa eikä silti kaivata kuolemaa". Ja myös Kleistin ja Henrietta Vogelin saksalaisromanttinen rakkaustarina.