lauantai 27. joulukuuta 2014

Puolalaisia kuninkaita

Juutalaisuuden iso ääni, Isaac Bashevis Singer, on Ison K:n tuotannoltaan mittavimpia kirjailijoita. Mies on yksi niistä suurista ja kunnioitetuista kirjailijoista, jotka ovat tuoneet juutalaisuuden tragedian kaikkien maailmankirjallisuutta rakastavien lukukammioihin. Näyttänyt, millaista on ollut kasvaa, uskoa, epäillä ja menehtyä juutalaisena kaikkien kansojen repimässä ja ylikävelemässä Puolassa. Tai siirtolaisena, ja kulttuurisesti uudestaan eristyneenä, rapakon takana Isossa Omenassa.

Ja kaiken tämän tiedon ja odotusten keskellä käy kuten edellisen lukemani kirjan, Graham Greenen Nollapisteen, kohdalla. Singer osoittautuu kameolentiksi ja hylkää tutun aiheensa. Tosin myös Peltojen kuninkaaseen on eksynyt yksi juutalainen. Sivistynyt seppä, monitoimimies ja varsinainen ahaverus Ben Dosa, joka lähtee kyläjohtaja Cybylan matkaan hankintareissulta Miaston kaupungista ja pakenee myöhemmin kristinuskoon käännyttäjiä Rooman pyhään kaupunkiin.

Isaac Bashevis Singer: Peltojen kuningas.
Peltojen kuninkaassa Singer osoittaa olevansa koko Puolan kirjailija. Hän tamppaa pieneen kylään kotimaansa risaisen esihistorian ja pistää kyläläiset kokemaan milloin minkin muutoksen ulkopuolelta tulevien intressien ristipaineessa.

Pakanallisen metsien heimon ja maata viljelevän peltojen kansan kamppaillessa elintilasta syntyy aivan uudenlaista Singeriä, kertomataidetta, joka ammentaa innoituksena luonnon ja legendojen lähteestä.

Kirjan tapahtumat rajautuvat lähes kokonaan pieneen kylään ja sen lähimetsiin. Cybylan johtama heimo on lesnikkejä, eikä se aluksi tiedä pelloista yhtikäs mitään. Päinvastoin: lesnikit ovat taitavia metsästäjiä ja siemenpuuhista täysin tietämättömiä. Kylän valtaavat viljelystä elantonsa saavat puolalaiset, johtajanaan Krol Rudy.

Esihistoriallisessa maailmassa sotiminen ja maanvaltaaminen ei ole siistiä puuhaa. Miehiä kuolee laumoittain, valoittajat ryöväävät kodit, raiskaavat ja ottavat omikseen kylään jääneet naiset. Tappiolle jäävät lesnikit vetäytyvät metsiin ja seuraavat sapekkaina omaisuutensa pakkolunastusta.

Mutta välillä on sotaa, välillä epäluuloa ja monien vaiheiden kautta myös hetkittäistä rauhanomaista rinnakkaiseloa. Kumpikin heimo huomaa tarvitsevansa toisiaan ja toistensa eloonjäämistaitoja. Päälliköistä tulee sukulaisia avioliiton kautta ja heimot unohtavat hetkeksi erimielisyytensä.

Peltojen kuninkaassa, ja esihistoriallisessa Puolassa, onni on hetkellistä ja ihmisten kohtalot sattumanvaraisten käänteiden tulosta. Kyläläisiä koettelevat katovuodet, pakkastalvet, juonittelut ja joukkosurmat. Uudet valtaajat ja keskiaika kolkuttelevat jo ovella: kun kristinuskoa levitetään asein ja mahtikäskyin saavat vanhat kuninkaat väistyä.

Vaikka Singer vaihtoi aihetta, uuden seassa on jotain vanhaa. Singer rakentaa tarinansa vahvoille henkilöhahmoille. Heitä edustavat Peltojen kuninkaassa sotapäälliköiden lisäksi monet naiset, jotka eistävät omaa etuaan kauneudella, viekkaudella tai niillä avuilla, joita kullekin on satuttu suomaan. Tunteet ovat vereviä, rakkaus tulvillaan intohimoa ja sillä on monenmoisia ilmenemismuotoja. Äidinrakkautta on se, että tytär voi tappaa kuolemaa janoavan äitinsä. Ja suurinta pariskunnanrakkautta se, kun aviopari jättää hyvästit maalliselle elämällä heittäytymällä yhdessä kallionkielelleeltä hyiseen veteen.

Peltojen kuninkaassa eletään aikaa, jolloin tunteita ei ole mitään syytä piilotella ja omat intohimot, taikausko ja unelmat ovat tulevaisuuden hauraita rakennuspalikoita. Kannattaa miettiä, millä tavoin keskiaika ja kristinusko muuttivat sellaista elämää paremmaksi. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Keltaiset kiitokset kommentistasi.