sunnuntai 18. marraskuuta 2007

Katosihan se kiertolainen

Sainhan sen Sputnikin kahlattua. Minun puolestani saa kadota mille tahansa maata kiertävälle radalle.

Tuli vähän samanlainen olo kuin Finlandia-palkintoehdokkaiden esiraadilla. - Luimme 91 teosta ja joukkoon mahtui monia, joita ei olisi malttanut laskea käsistään. Varmaan.

Nyt on seuraava potilas kädessäni ja siinä ovat kyllä sukupuoliroolit selvillä. Paul Asterin Illuusioiden kirjassa amerikkalainen mies analysoi amerikkalaista miestä, joka on intellektuelli, omalaatuinen, syrjäänvetäytynyt, epäsosiaalinen, professori ja kiinnostunut kirjallisuudesta. Siis juuri sellainen henkilö, joita hyvät amerikkalaislaismieskirjailijat [Irving, Ford] mielellään ottavat kirjojensa aiheiksi.

Sputnikmiehiin verrattuna heissä on se ero, ettei naisseuran hankkiminen ole koskaan ollut mikään mainittava ongelma. Itse asiassa vähän niinkuin päivastoin.

Ehkäpä juuri sen takia näiden kirjojen kuluttaminen on niin hyvää ajanvietettä?

4 kommenttia:

  1. Jatka hyvää työtä. Mukava seurailla.

    t.
    kollega Keltaisen Kn keräilijä ja lukija.

    VastaaPoista
  2. Kiitos kannustuksesta. Missä vaiheessa sinä olet menossa?

    VastaaPoista
  3. Tällä hetkellä Orhan Pamukin kanssa tutustutaan turkkilaiseen maisemaan. Kovinkaan järjestelmällisesti ei ole edetty eikä kirjaa pidetty, mutta eiköhän tässä matkaa ole vielä vuosia.

    t. kollega

    VastaaPoista
  4. Itse olen lukenut Pamukilta vain Valkoisen linnan. Se taisi perustua jotenkin kaksoisidentitettiin. Muistaakseni asetelma oli nerokas.

    VastaaPoista

Keltaiset kiitokset kommentistasi.